Mikä on hantavirus, joka iski risteilyalus MV Hondiukseen – ja kuinka vaarallinen se on?

Atlantilla seilaava hollantilainen risteilyalus MV Hondius on ajautunut kansainvälisen terveyskriisin keskipisteeseen. Aluksella on todettu jo kahdeksan hantavirustartuntaa, ja kolme matkustajaa on kuollut. Maailman terveysjärjestö WHO on vahvistanut tartunnat harvinaiseksi Andes-kannaksi, joka on ainoa tunnettu hantavirus, jonka tiedetään tarttuvan myös ihmisestä toiseen.

Risteilyalus lähti 1. huhtikuuta Argentiinan eteläkärjestä Ushuaiasta. Matkalla oli noin 150 ihmistä 23 eri maasta – pääosin matkustajia Espanjasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista sekä filippiiniläistä miehistöä. Aluksen oli määrä kiertää Etelämanner ja eräitä Etelä-Atlantin syrjäisiä saaria.

Ensimmäinen matkustaja, hollantilaismies, kuoli aluksella 11. huhtikuuta. Hänen ruumiinsa siirrettiin maihin vasta lähes kaksi viikkoa myöhemmin Saint Helenan saarella. Sittemmin aluksella on kuollut myös toinen hollantilainen sekä saksalainen nainen.

Kanariansaaret kieltäytyi ottamasta alusta vastaan

MV Hondius on tällä hetkellä ankkurissa Kap Verden pääkaupungin Praian edustalla. Alkuperäinen suunnitelma oli rantautua Teneriffalle ja evakuoida matkustajat siellä, mutta Kanariansaarten aluepresidentti Fernando Clavijo torjui ehdotuksen vedoten saarelaisten turvallisuuteen ja kokemuksiin koronapandemian ajalta.

Espanjan hallitus on kuitenkin ilmoittanut, että alus saa lopulta laskeutua Teneriffalle, ja matkustajien evakuointi alkaa 11. toukokuuta. WHO:n mukaan Espanjalla on ”moraalinen ja juridinen velvollisuus” auttaa aluksella olevia, joiden joukossa on myös espanjalaisia.

Kolme potilasta on jo evakuoitu lentoteitse: yksi Sveitsiin Zürichin sairaalaan ja kaksi Alankomaihin Amsterdamin ja Nijmegenin yliopistosairaaloihin. Lisäksi noin 40 matkustajaa poistui aluksesta jo aiemmin Saint Helenassa, ja heidän jäljittämisensä on käynnissä useissa maissa.

Mikä hantavirus on?

Hantavirukset ovat jyrsijöiden levittämiä viruksia, jotka tarttuvat ihmiseen tavallisesti hengitysteitse, kun esimerkiksi hiirten tai rottien virtsaa, ulosteita tai sylkeä sisältävää pölyä joutuu ilmaan. Tartunta voi tapahtua myös puremasta. Suurin osa kannoista esiintyy Aasiassa, Euroopassa ja Amerikan mantereella.

Euroopassa ja Aasiassa hantavirukset aiheuttavat yleensä ns. munuaisoireista verenvuotokuumetta (HFRS), jonka kuolleisuus on alle yhdestä prosentista noin 15 prosenttiin. Pohjois- ja Etelä-Amerikan kannat aiheuttavat sen sijaan vakavampaa hantavirus-keuhkooireyhtymää (HPS), jossa kuolleisuus voi nousta jopa 50 prosenttiin.

Andes-kanta on poikkeus – tarttuu myös ihmisestä ihmiseen

MV Hondiuksella todettu Andes-kanta on lääketieteellisesti erityistapaus. Se on ainoa hantavirus, jonka osalta on dokumentoitu tarttuminen ihmisestä toiseen, joskin WHO:n mukaan tämä on harvinaista ja vaatii yleensä pitkäkestoista, läheistä kontaktia – esimerkiksi saman talouden jäsenten tai parisuhdekumppanien välillä.

Andes-viruksen itämisaika on 1–8 viikkoa, ja sairaus alkaa epäspesifisillä oireilla: kuume, lihaskivut, päänsärky, vatsavaivat ja flunssan kaltaiset tuntemukset. Muutamassa päivässä tauti voi edetä keuhkojen ja sydämen vakavaan vajaatoimintaan, joka vaatii tehohoitoa ja hengityskonetta. Kuolleisuus on 35–50 prosentin luokkaa.

Spesifistä lääkettä tai rokotetta hantavirusta vastaan ei ole. Hoito on tukihoitoa: nestetasapainon ylläpito, hapetus ja tarvittaessa keuhkokoneet.

Riski muille matkustajille ja yleisölle

Asiantuntijoiden mukaan tartuntariski tavalliselle väestölle on pieni. WHO:n mukaan virus pääsi alukselle todennäköisesti yhden tartunnan saaneen matkustajan mukana, eikä laajempaa epidemiariskiä ole odotettavissa, kunhan altistuneet henkilöt jäljitetään ja eristetään.

Lähteet: BBC, WHO, Al Jazeera, Associated Press, CBC News, Newsweek.