Vilja Schepel – ihminen, joka tarttuu vanhoihin taloihin kuin vanhaan ystävään
Jos suomalaisilta kysyy, kuka televisiossa puhuu rakennuksista ilman ylimääräistä kikkailua, moni mainitsee Vilja Schepelin. Hän ei ole klassinen julkisuuden henkilö. Häntä ei näe gaalailloissa. Silti hänestä puhutaan paljon, ja syystä.
Monet etsivät hänestä tietoa myös verkosta, mutta esimerkiksi Vilja Schepel Wikipedia -sivuja ei ole julkaistu. Tämä kertoo jotain siitä, miten hän suhtautuu julkisuuteen: tiedot löytyvät ennemmin työmaiden kautta kuin hakukoneiden kautta.
Mistä Vilja tuli ja miksi hänen nimensä pyörii mediassa?
Hän ei lähtenyt liikkeelle rakennusalalta. Nuoruudessa suunta oli ihan toinen: keittiöt, ruoka ja kokin opinnot. Ajatus rakennuksista tuli myöhemmin, osittain vahingossa, kun hän päätyi kunnostamaan vanhoja kiinteistöjä. Ihminen huomaa joskus oman paikkansa vasta silloin, kun kädet ovat jo työssä. Hänelle se paikka löytyi pölystä ja vanhoista laudoista.
Perheellä oli siihen varmasti osansa. Hänen isänsä oli alankomaalaissyntyinen luomuviljelijä, joka ei pelännyt työn määrää eikä pitkiä päiviä. Tällaiset taustat näkyvät helposti tavoissa. Kun kotona opetetaan, että tavaraa ei heitetä turhaan pois, siitä tulee asenne, jota on vaikea karistaa aikuisenakaan.
Vilja opiskeli myöhemmin rakennusmestariksi. Hän teki opinnäytetyönsä aiheesta, jonka moni ohittaisi nopeasti: miten suunnittelu kannattaa tehdä vanhoissa rakennuksissa niin, ettei talon perusrakenne kärsi. Tämä ei ole “seksikäs” aihe, mutta rakentamisessa juuri tällaiset yksityiskohdat ratkaisevat.
Puoliso – David Myers, mies, joka ei tee itsestään numeroa
Kun puhutaan Viljasta, puolisosta kysellään yllättävän usein. Hänen rinnallaan on David Myers, Australiasta kotoisin oleva rakentaja ja puuseppä. Hänellä on kolmen vuosikymmenen kokemus, eikä hän paljon korosta sitä. Hän ei ole mikään sosiaalisen median hahmo.
He perustivat yhdessä yrityksen, Finnralia Oy:n, vuonna 2013. Moni pohtii, miten pariskunta kestää työnteon yhdessä, kun molemmat ovat temperamentiltaan suoria ja välillä tiukkojakin. Mutta ehkä juuri siinä salaisuus on: kun molemmat tietävät, kuinka raskaita rakennusprojektit voivat olla, ei tarvitse teeskennellä.
Parisuhteesta he eivät kerro liikaa. Ei tietoa häistä, ei tarkkaa aikajanaa. Kuitenkin sosiaalisessa mediassa Vilja on kutsunut Davidia “aviomieheksi”, mikä riittää heille. Se on linja, jota he eivät näytä haluavan muuttaa.
Perhe ja lapset – rajat, jotka pidetään kiinni
Davidilla on kaksi lasta aiemmasta parisuhteesta. Tästä puhutaan vain pintapuolisesti. He eivät nosta perhettään julkisten projektien eturiviin. Lapset eivät ole osa Viljan ammatillista tarinaa, ja se on tietoinen valinta.
He asuvat Kotkassa. Kaupungissa, jossa meren läheisyys ja vanhat rakennukset antavat oman sävyn arkeen. Se sopii heidän työlleen. Paikka, jossa vanhaa ei lakaista maton alle, vaan se on osa maisemaa.
Arjesta he kertovat vähän. Tämä on ehkä syy siihen, miksi yleisö ei kyllästy heihin: he eivät kuluta itseään puhki. Kun tieto on rajattua, se tuntuu aidommalta.
Ikä – kysymys, johon ei saada suoraa vastausta
Viljan ikä on asia, johon ei ole löytynyt selkeää vastausta. Ei syntymävuotta. Ei vihjeitä. Jopa Wikipedia-sivuja etsivät ihmiset törmäävät siihen, ettei tietoa ole tarjolla missään luotettavassa muodossa. Tässä on jotain suomalaisille yllättävää, sillä täällä on totuttu siihen, että ihmisen perusasiat löytyvät parilla klikkauksella.
Mutta hänen kohdallaan maailma ei toimi niin. Hän ei selitä itseään numerolla. Hän ei rakenna brändiä iän varaan. Tämä herättää uteliaisuutta, mutta lopulta sillä ei ole vaikutusta siihen, miten hän työskentelee.
Miksi hänestä puhutaan niin paljon?
Vilja ei puhu vanhoista taloista nostalgisesti, vaan realistisesti. Hänellä on muutama selkeä linja, jotka toistuvat hänen haastatteluissaan. Ne eivät ole markkinointitermejä, vaan pitkästä työkokemuksesta syntyneitä havaintoja.
1. Hyvä rakenne ei tarvitse turhaa purkua
Jos talon osa toimii, se saa olla rauhassa. Tämä on niin yksinkertaista, ettei sitä aina ymmärretä.
2. Korjaaminen ei ole heikkoutta
Kun jokainen muu huutaa “purkakaa ja rakentakaa uutta”, on helpompaa mennä virran mukana. Hän ei mene.
3. Energiansäästö ei ole kilpailu
Talo ei muutu paremmaksi, jos siihen lisätään tekniikkaa vain siksi, että se kuulostaa modernilta.
4. Taloa ei tehdä esittelykuvia varten
Käyttöarvo on tärkeämpi kuin trendien seuraaminen.
Tavalliset ihmiset tunnistavat näissä ajatuksissa jotain tuttua. Näissä ei ole sellaista sävyä, joka yrittää miellyttää. Niissä on arkijärki. Ja ehkä myös pieni annos ärtymystä siitä, että moni asia rakennusalalla on kehitetty myynnin, ei talon ehdoilla.
Parisuhde, jossa työ ja yksityisyys kulkevat rinnan
Moni miettisi kahdesti ennen kuin ryhtyisi yrittäjäksi oman puolisonsa kanssa. He eivät näytä pelkäävän sitä. Työmailla heillä voi olla eri näkemyksiä, mutta se ei näytä syövän muuta elämää. Tämä tasapaino ei synny sattumalta.
He ovat kertoneet, että kummallakin on selkeä oma alueensa. Vilja suunnittelee, neuvoo, keskustelee asiakkaiden kanssa. David on työmailla ja hoitaa toteutuksen. Näissä rooleissa ei ole kilpailua.
Miksi hänen tarinansa kiinnostaa yhä uusia ihmisiä?
Suomalaiset pitävät käytännöllisistä ihmisistä. Viljassa on juuri sitä. Hän ei ole kiillotettu hahmo. Hän saattaa sanoa asiansa suoraan, joskus ehkä turhankin suoraan. Mutta se kuulostaa rehelliseltä.
Hänen tarinassaan on jotain tuttua: ihminen, joka ei aloita valmiilta polulta, vaan kulkee sinne itse. Hän tekee niin kuin näkee parhaaksi, eikä rakenna ympärilleen kuvaa, joka ei vastaa todellisuutta. Tässä maailmassa se on yllättävän harvinaista.
