Hyvä koulu lapsille Suomessa

Suomessa hyvässä lasten koulussa ei ole kyse vain koulutuksen laadusta. Kyse on myös lapsen elämänlaadusta ja hyvinvoinnista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on edistänyt uutta tapaa mitata hyvinvointia osana koulutusta. Tässä mallissa “hyvinvointi” ulottuu akateemisten saavutusten lisäksi terveyteen, onnellisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja fyysiseen kuntoon.

Kattavan hyvinvointimallin aikaansaamiseksi ministeriö on työskennellyt kumppaneiden kanssa muista instituutioista, kuten kunnista, sairaaloista ja päiväkodeista.

Suomi on yksi kärkimaista laadukkaan koulutuksen tarjoamisessa lapsille. Sillä on maine laadukkaasta koulutuksesta ja upeista tuloksista.

Suomalainen koulutusjärjestelmä alkaa 3-vuotiaana, ja siinä painotetaan, miten lapset oppivat parhaiten. Suomen koulutusjärjestelmä perustuu kolmentyyppisiin kouluihin: päiväkotiin, esikouluun ja peruskouluun. Ne ovat kaikki Suomessa ilmaisia ja kuntien ylläpitämiä, mikä antaa vanhemmille enemmän joustavuutta löytää lapsensa koulu.

Suomen peruskoulussa on 6 luokkaa, jotka kattavat 6 aineryhmää: matematiikka, luonnontieteet, humanistiset tieteet, kielet (englanti tai ruotsi), liikunta (PE), yhteiskuntaoppi (historia). Opettajan tarjoamiin erikoistunteihin on myös mahdollisuus luokan 4 jälkeen.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on arvostettu ja sitä pidetään yhtenä maailman parhaista. Maa edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa koulutukseen, joka sisältää henkisen, sosiaalisen ja fyysisen tuen tarjoamisen lapsille.

Suomessa on koulutusjärjestelmä, joka tarjoaa laadukasta opetusta, jossa painopiste on leikin kautta oppimisessa. Alakoululaisille tarjotaan kolme erilaista koulutyyppiä, joista valita: yleiset peruskoulut, erityiskoulut oppimisvaikeuksista tai -vammaisille opiskelijoille ja sisäoppilaitokset lapsille, jotka asuvat erillään vanhemmistaan.

Ilmoita lapsesi kouluun

Mielenkiintoista on, että Suomen työttömyysaste on Euroopan alhaisin. Monet suositut talousmallit vaativat korkeampaa työttömyysastetta tuottavuuden lisäämiseksi. Tämä suosittu talousmalli ei kuitenkaan ole yleisesti kaikkien yhteiskunnan jäsenten hyväksymä.

Suomen perustuslain (2004) 2.2 §:n mukaan jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen. Laki on johtanut laadukkaaseen järjestelmään, joka kattaa kaikki yhteiskunnan jäsenet, myös lapset, joilla ei välttämättä ole siihen itse varaa. Koulujen on tarjottava ilmaista ruokaa ja vaatteita tarpeessa oleville opiskelijoille sekä annettava heille pääsy tietokonekeskuksiin ja kirjastoihin, joissa he voivat käyttää omaa aikaansa ilman käyttömaksuja sekä opetushenkilöstön riittävää hoitoa.

Suomessa lapset ilmoittavat usein vanhemmilleen, kun he eivät tunne oloaan turvalliseksi koulussa tai että jokin on vialla

Suomessa vanhemmilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa lapsestaan koululle. Laki perustuu ruotsalaiseen “Fritidskontrolliin” tai “Fritidspolisen”. Tällainen laki antaa vanhemmille mahdollisuuden suojella lapsiaan pahoinpitelyltä tai laiminlyönniltä koulussa.

Kun vanhemmat eivät ilmoita lapsestaan, koulu voi ryhtyä toimenpiteisiin, kuten takavarikoida tavarat, kuten kannettavat tietokoneet ja matkapuhelimet. Se voi myös soittaa sosiaalipalveluun, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Lapsesta ilmoittaminen auttaa myös rikosten selvittämisessä, joka on tehty lapseen koulussa ollessaan.

Lapsesta ilmoittaminen ei kuitenkaan ole ilman seurauksia – se ei anna sinulle koskemattomuutta rikkomasta lakeja, joita lapsesi rikkoi koulussa.

Tämä on tarina kuinka ilmoittaa lapsesi kouluun Suomessa.

On monia eri syitä, miksi vanhempien on ehkä ilmoitettava lapsestaan koululle. Yksi yleisimmistä syistä on sairastuminen, mutta on myös muita mahdollisia syitä.

Raportit voidaan toimittaa henkilökohtaisesti koulussa tai sähköpostitse, faksilla tai kirjeellä. Jos sinulla ei ole pääsyä näihin kanaviin, voit ottaa yhteyttä asianmukaiseen viranomaiseen saadaksesi apua lapsesi ilmoittamisessa.

Lapset koulussa eivät vain opi, he myös näkevät toisensa muiden lasten kanssa

Vaikka siirtyminen peruskouluun on tärkeä virstanpylväs lapsille, he ovat myös alttiina uusille sosiaalisille vuorovaikutuksille muiden lasten kanssa. Ja tällä on positiivinen vaikutus heidän sosiaalisiin taitoihinsa.

Suomalaiset lapset aloittavat opiskelun koulussa 7-vuotiaana ja käyttävät yli 14 tuntia oppimiseen viikossa. Vaikka siirtymävaihe esikoulusta peruskouluun on tärkeä virstanpylväs, lapset ovat myös alttiina uusille sosiaalisille vuorovaikutuksille muiden lasten kanssa. Tällä on positiivinen vaikutus heidän sosiaalisiin taitoihinsa.

Suomessa lapset käyvät koulua kuusi vuotta. Tämä tarkoittaa, että he viettävät pitkän aikaa opiskellessaan ja oppiessaan saman lapsiryhmän kanssa koko elämänsä. Suomen luokkahuoneissa ei myöskään ole ikäryhmiä.

Suomalaiset lapset oppivat koulussa, mutta he myös elävät ja leikkivät yhdessä muiden lasten kanssa koko päivän ja jakavat myös kotielämänsä heidän kanssaan. Tämä luo parempaa ymmärrystä eri ikä- ja kulttuurien välillä, mikä hyödyttää sekä oppijaa että koko yhteiskuntaa.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on saanut monilta hallituksilta kiitosta luovuuden, yksilöllisyyden, tasa-arvon, monimuotoisuuden, kilpailun ylittävän luovuuden, sosiaalisten taitojen kehittämisen leikkien kautta, inhimillisiä tarpeita taloudellisten tai poliittisten tarpeiden sijaan painottavasta humanismista.

Suomen peruskoulujärjestelmä perustuu “oppija oppimisyhteisössä” -periaatteelle, mikä tarkoittaa, että lapset eivät vain opi koulussa, vaan myös näkevät toisensa muiden lasten kanssa.

Suomessa kaikki kuljetuksista ruokaan vaatteisiin on kävelymatkan päässä. Maa sijoittuu usein korkealle maailmanlaajuisissa elämänlaatua ja koulutusta koskevissa tutkimuksissa.

Lapsia rohkaistaan leikkimään ulkona ja nauttimaan ulkoilusta, mikä tarkoittaa, että heidän tulee oppia myös luonnosta ja eläimistä. Suomessa lapset voivat ulkoilla kesäisin klo 7-21.