Browse Author: Aleksi

Savonlinnan normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian strategia 2016 – 2018

1. Visio

Tieto- ja viestintäteknologia on luonnollinen osa opetusta, opiskelua ja oppimista. Savonlinnan normaalikoulu toimii pedagogisena asiantuntijayhteisönä ja suunnannäyttäjänä tieto- ja viestintäteknologian laaja-alaisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opetusharjoittelussa sekä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Savonlinnan normaalikoulu toimii myös opetusteknologian soveltamisen edelläkävijänä ja koulutuskeskuksena.

Savonlinnan normaalikoulun opettajilla, oppilailla ja opetusharjoittelijoilla on hyvät valmiudet toimia yhteiskunnassa aktiivisina monimuotoisen median käyttäjinä ja tuottajina. Oppilaan rooli oman oppimisensa vastuunkantajana on kasvanut. Oppilaat saavat jatko-opiskelun ja työelämän kannalta tarvittavia ja monipuolisia opiskelutaitoja.

Oppimisessa hyödynnetään digitaalisia ympäristöjä, ja oppimista tapahtuu kokonaisvaltaisesti oppiainerajoja ylittäen. Oppimisympäristö tukee yhteisöllistä oppimista ja oman osaamisen jakamista. Opettajilla, oppilailla ja opetusharjoittelijoilla on käytössään pedagogiikkaa tukeva, ajanmukainen teknologia sekä pääsy verkkoon myös omilla laitteilla.

2. Tieto- ja viestintäteknologian (TVT) tavoitteet ja kehittämistoiminta Savonlinnan normaalikoulussa

Harjoittelukoulujen tieto- ja viestintätekniikan strategiassa määritellään strategiakauden yhteiset tavoitteet.

Strategiakauden konkreettiset tavoitteet ovat seuraavat:

  • Jokaisella Savonlinnan normaalikoulun opettajalla on hyvät pedagogiset taidot tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen opetustyössä ja opetusharjoittelun ohjauksessa. Tämä ilmenee olemassa olevan teknologian ja siihen liittyvien palvelujen monipuolisena hyödyntämisenä.
  • Jokainen opetusharjoittelija saa monipuolisia kokemuksia tvt:n hyödyntämisestä opetuksessa opetusharjoitteluiden aikana ja kykenee hyödyntämään oppimaansa tulevassa opetustehtävässään.
  • Jokainen harjoittelukoulun oppilas saa opintojen aikana erinomaiset valmiudet toimia yhteiskunnassa niin tiedon käyttäjänä, arvioijana kuin tuottajanakin.

Strategiakaudella tarjotaan jokaiselle oppilaalle pääsy koulun tarjoamaan langattomaan verkkoon myös omilla laitteillaan. Digitaalisten oppimateriaalien ja palveluiden käyttö vakiintuu käytänteeksi.

2.1 Tieto- ja viestintäteknologian sulautuminen harjoittelukoulujen jokapäiväiseen toimintaan

Savonlinnan normaalikoulussa hyödynnetään tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologian ja sosiaalisen median mahdollisuuksia oppimisessa ja opetuksessa lähtökohtina erityisesti vuorovaikutus ja oppijalähtöisyys. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja yhteisöllistä oppimista vahvistetaan. Tieto- ja viestintäteknologia toimii paitsi oppimisen kohteena ja sisältönä niin myös sen luontevana välineenä.

Sulautettu ja kaikkialla tapahtuva oppiminen toteutuu parhaiten oppimisen ekosysteemeissä, joissa oppimisen taustalla olevien rakenteiden hallinta ja hyödyntäminen on osin opettajan pedagogista osaamista ja toisaalta oppijan oppimisprosessin omistajuutta. Tieto- ja viestintäteknologian käytön sulautuminen joustavaksi osaksi arkea toteutuu parhaiten 1:1 mallilla, jolloin oppijalla on teknologia hyödynnettävissään tarpeen sitä vaatiessa. Tvt:n jokapäiväistä luontevaa käyttöä tukevat PLE-ajattelu (Personal Learning Environment) ja BYOT/BYOD (Bring Your Own Technology/Device).

Savonlinnan normaalikoulun opettajat ja opetusharjoittelijat tukevat aktiivista oppimista sekä eriyttämistä tieto- ja viestintäteknologian avulla. Tvt mahdollistaa eri työtapojen ja oppimisympäristöjen suunnitelmallisen käytön sekä työskentelemisen luokkahuoneen ulkopuolella. Oppilaat syventävät taitojaan ja hyödyntävät opiskelussaan koulun ulkopuolella opittua. Heille muodostuu käsitys siitä, miten tieto- ja viestintäteknologiaa voi hyödyntää eri oppiaineiden opiskelussa, myöhemmissä opinnoissa, työelämässä, yhteiskunnallisessa toiminnassa ja vaikuttamisessa sekä vapaa-ajalla.

Oppilaat, opetusharjoittelijat ja opettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärtävät niiden käyttö- ja toimintalogiikkaa. Savonlinnan normaalikoulussa tuetaan oppijan omaa aktiivisuutta ja tarjotaan mahdollisuus luovuuteen, vastuunkantoon omasta oppimisesta sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Oppijat kehittävät jatkuvasti työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Oppijoille luodaan mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Työskentelyssä huomioidaan ergonomia ja opettajat, oppijat sekä opetusharjoittelijat saavat tietoa ja kokemusta hyvien työasentojen ja sopivan mittaisten työjaksojen merkityksestä terveydelle.

Savonlinnan normaalikoulun käyttöympäristöt ovat joustavia, jotta käyttäjät voivat itse rakentaa omat persoonalliset oppimisympäristönsä. Oppijat rakentavat sen suosimistaan ohjelmista, palveluista, syötteistä jne. Yleisesti käytössä oleviin palveluihin tarjotaan kertakirjautuminen (Single Sign-On). Harjoittelukouluissa otetaan rohkeasti käyttöön, kehitetään ja etsitään uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja oppimisen ja työskentelyn edistämiseksi ja tukemiseksi.

Tuumaamo on Savonlinnan normaalikoulun innovatiivinen oppilaslähtöinen oppimisympäristö. Tuumaamo perustuu Learning Lab- ja Makerspace-konseptien pedagogiikkaan. Tuumaamon pedagogiikkaa ja sulauteuttua teknologiaa kehitetään edelleen strategiakauden aikana.

2.2 Savonlinnan normaalikoulun rooli tieto- ja viestintäteknologian perustaitojen varmistajana

Tieto- ja viestintäteknologian perustaitojen oppimista ja osaamista voidaan lähestyä normaalikoulussa kolmesta eri näkökulmasta – oppilaiden, opetushenkilöstön sekä opetusharjoittelijoiden näkökulmasta.

Koulun tehtävänä on pyrkiä ennakoimaan ja tunnistamaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja sekä varmistaa oppijoiden valmiudet uuden oppimiseen ja soveltamiseen. Lisäksi opettajien tehtävänä on varmistaa, että koulun oppilaat yltävät oman ikätason vaatimuksien mukaiseen tvt-osaamiseen. Savonlinnan normaalikoululla on myös merkittävä rooli opetusharjoittelijoiden tvt-taitojen varmistajana opetusharjoitteluiden järjestäjän roolin myötä.

Tarvittavien taitojen saavuttaminen edellyttää tieto- ja viestintäteknologian laajaa hyödyntämistä opiskelun osana kaikissa oppiaineissa. Tieto- ja viestintäteknologian rooli on ennen kaikkea toimia luontevana osana oppimisprosessia ja tarjota samalla lisäarvoa opiskeluun. Tässä yhteydessä tieto- ja viestintäteknologia ymmärretään kaikkien opettajien yhteiseksi opetussisällöksi ja välineeksi.

2.3 Oppilaiden tvt-taidot

Savonlinnan normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian strategian liitteeksi on laadittu oppilaiden osaamistasotavoitetaulukko. Osaamistasojen laatimisen tarkoituksena on helpottaa opettajan tehtävää tieto- ja viestintäteknologian kokonaisuuden hahmottamisessa sekä oppilaiden taitotason arvioimisessa. Eri luokka-asteille laadittu osaamistavoitetaulukko helpottaa myös koulun sisäisen vastuunjaon toteuttamista sekä jatkumon luomista. Samaa tarkoitusta varten strategian liitteeksi on laadittu myös ohjelmointipolku, joka osaltaan aukaisee alakoulun opetussuunnitelmiin uutena osana tulevaa ohjelmoinnin opetusta.

Osaamistasot on nivelletty neljään vaiheeseen, eli taitoihin, jotka oppilailla tulisi olla luokkien 1 – 2, 3 – 4, 5 – 6 ja 7 – 9 päätteeksi. Osaamistasoihin liittyy olennaisesti myös ohjelmointipolku, joka laadittiin OPS2016-tavoitteiden mukaisesti helpottamaan ohjelmoinnin huomioimista ja opettamista.

2.4 Opettajien tvt-taidot ja täydennyskoulutus

Opetushenkilöstön näyttämällä mallilla on merkittävä siirtovaikutus niin oppilaiden kuin opetusharjoittelijoidenkin käsitykseen siitä, mitä ja miten tieto- ja viestintäteknologiaa tulisi hyödyntää paitsi koulun arjessa, niin myös elämässä laajemmin. Samalla oppilaille ja opetusharjoittelijoille vahvistuu käsitys siitä, millaisia ovat tulevaisuuden osaamistarpeet. Vaikka opettajan mallilla on merkittävä rooli, on pitkän aikavälin pyrkimyksenä pelkän mallin toisintamisen sijaan avartaa opetusharjoittelijoiden näkemystä ja tarjota toimivia käytänteitä, joita opetusharjoittelija voi kehittää ja hyödyntää myöhemmin omassa työssään.

Opettajalla tulee olla hyvät tekniset ja ennen muuta pedagogiset taidot tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen opetustyössä ja opetusharjoittelun ohjauksessa.

Jotta opettajilla on riittävät valmiudet toteuttaa tehtäväänsä tieto- ja viestintäteknologian aktiivisina hyödyntäjinä ja tulevaisuustaitojen opettajina, turvataan työnantajan toimesta säännöllinen, tarvekartoituksiin perustuva taidollinen ja pedagoginen koulutus. Taitotason kartoituksen perusteella toteutetaan kunkin opettajan omaan taustaan ja tarpeeseen pohjaavaa täydennyskoulutusta. Henkilöstöltä edellytetään sähköisten oppimateriaalien ja opiskeluympäristöjen pedagogista käyttöä.

2.5 Opetusharjoittelijoiden tvt-taidot ja osaamisen kehittyminen opetusharjoittelun aikana

Opetusharjoittelijan tietotekniset tiedot ja taidot kehittyvät koulutuksen ja opetusharjoitteluiden aikana monipuolisesti. Normaalikoulussa toteutettavissa harjoitteluissa käytetään 1:1 laitteita, hyödynnetään sovelluksia sekä tiedonhakua, pilvipalveluita, sähköisiä oppimateriaaleja, oppimisympäristöjä ja muita verkkopalveluita. Lisäksi harjoitteluiden aikana opiskelija saa kokemuksia digitaalisesta sisällöntuottamisesta mm. virtuaalisiin ympäristöihin ja jakamisesta muille käyttäjille yksisuuntaisen käyttämisen ohella.

Sosiaalisen median palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään laajamittaisesti siten, että harjoittelujen aikana jokainen opiskelija tutustuu sosiaalisen median palveluihin opetuksen ja ohjauksen välineenä sekä saa omakohtaisen kokemuksen sosiaalisen median hyödyntämisestä opiskelussa ja opetuksessa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään monipuolisesti ohjauksen ja reflektion välineenä esimerkiksi harjoittelun koordinoinnissa, reflektoinnissa ja ohjauksessa. Ohjauksen tukena voidaan käyttää kuvia ja video-otoksia.

2.6 Tieto- ja viestintäteknologia oppiaineenomaisena sisältönä

Tieto- ja viestintäteknologian taitoja opetetaan ensisijaisesti eri oppiaineisiin integroituna oppiaineisiin sopivilla tavoilla ja tvt-sisällöillä. Tekstinkäsittely on osa oppimista mm. äidinkielessä ja kirjallisuudessa, kuvankäsittely kuvataiteessa ja esitysten tekeminen reaaliaineissa. Syventäviä tvt-tietoja ja -taitoja opetetaan valinnaisena aineena, yhteistyökursseina ja tietotekniikkakursseina. Lisäksi tvt-sisällöt voivat olla kerhotoiminnan teemana. Valinnaisaineiden ja kerhotoiminnan kautta tarjotaan tietotekniikassa harrastuneille tai tietotekniikasta kiinnostuneille oppilaille mahdollisuus syventää ja laajentaa osaamistaan tietotekniikan parissa ja mahdollistetaan oppilaiden asiantuntijuuden kehittyminen tietotekniikassa.

Mahdollisia teemoja syventäviksi tietotekniikan aiheiksi ovat esimerkiksi ohjelmointi ja robotiikka, 2D- ja 3D-suunnittelu, sisällön tuottaminen virtuaali- ja lisättyyn todellisuuteen sekä iBeaconeille.

2.7 Hanketoiminta

Savonlinnan normaalikoulu toimii aktiivisesti tieto- ja viestintäteknologiaan orientoituneessa hankemaailmassa. Hankkeiden tavoitteena on tyypillisesti tutkia, kehittää ja kokeilla erilaisia opetukseen ja oppimiseen liittyviä malleja ja käytänteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että haetaan aktiivisesti – yhteistyössä – erilaisia hankerahoituksia ja toimitaan hankkeiden kokeilukenttänä sekä hankekoordinaattoreina eNorssin yhteisissä hankkeissa. Hankkeita toteutetaan monenlaisissa erilaisissa verkostoissa, niin normaalikoulujen välillä kuin myös paikallisella tasolla, alueellisella tasolla, kansallisella tasolla sekä kansainvälisellä tasolla.

3. Toimintaedellytyksien varmistaminen

Tietoteknisen ympäristön ajanmukaisuus ja toimintavarmuus luovat osaltaan perustan tieto- ja viestintäteknologian laajamittaiseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Tähän perustaan kuuluvat verkko, laitteistot, oppimisympäristöt, tukipalvelut sekä resurssit.

3.1 Verkko

Langattomat laitteet ja verkkopalvelut tuovat yhä monipuolisempia ja joustavampia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen. Mobiililaitteet ja langattomat verkot mahdollistavat koulun tilojen joustavan käytön; langattoman verkon tulee ulottua kaikkiin koulun tiloihin ja oppijoiden, opetusharjoittelijoiden ja opettajien omien laitteiden käyttö sallitaan yhteisesti sovittavilla tavoilla. Savonlinnan normaalikoulussa verkko rakennetaan riittävän nopeaksi ja toimintavarmaksi.

Savonlinnan normaalikoulun laite- ja verkkoinfrastruktuuri on osa Itä-Suomen yliopiston tietohallintokokonaisuutta. Savonlinnan normaalikoulu varmistaa yhteistyössä tietohallinnon kanssa, että harjoittelukoulun muusta yliopistosta poikkeava koululuonne ja tarpeet otetaan huomioon ja tuetaan sopivan ympäristön luomista opetus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Tietohallintoa tiedotetaan normaalikoulun kehittämistehtävästä ja edelläkävijäroolista, jotka asettavat vaatimuksia koulun teknisille ratkaisuille. Toimintoja määritettäessä pitää ottaa huomioon myös se, että normaalikoulussa on muusta yliopistosta poiketen peruskoulun oppilaita, jotka ovat alaikäisiä.

3.2 Laitteet

Savonlinnan normaalikoulu huolehtii resurssiensa puitteissa siitä, että opettajilla, oppilailla ja opetusharjoittelijoilla on käytössään pedagogiikkaa tukeva ajanmukainen teknologia. Laite- ja varustetason pitää olla niin ajanmukainen, että opetusharjoittelijat pääsevät kokeilemaan ohjatun harjoittelun aikana uusinta teknologiaa, joka on yleistymässä vasta heidän siirtyessään opettajan työhön opiskelun jälkeen. Savonlinnan normaalikoululla pitää olla mahdollisuus toimia muiden normaalikoulujen kanssa parhaimpana pedagogisena asiantuntijana ja lisäksi teknisenä edelläkävijänä.

Savonlinnan normaalikoulun laitteistoon kuuluvat:
A. Opettajien, opetusharjoittelijoiden ja oppijoiden jokapäiväisessä opiskelussa ja työskentelyssä käyttämät laitteet ja ohjelmistot. Ei ole väliä, minkä tyyppisiä laitteet ovat (esim. älypuhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet), kunhan niiden hankinta ja käyttö on pedagogisesti perusteltua ja tarkoituksenmukaista ja niiden ylläpidolle ja uusimiselle on varattu riittävät resurssit.
B. Uusien, vuonna 2016 voimaan tulevien opetussuunnitelmien edellyttämät välineet. Ratkaisevaa ei ole määrä tai se, mitä laitteita on, vaan se, että niiden käyttö tukee opetussuunnitelmien toteuttamista. Laitteita edellyttävät mm. robotiikka, ohjelmointi, pelillisyys, 3D-tulostus ja näppäilytaitojen oppiminen (jos esim. tablettilaitteita).
C. Tulevaisuuden laite- ja välineympäristöt, joiden kokeilu kuuluu Savonlinnan normaalikoululle. Esim. esineiden internet (internet of things), puettavat laitteet (esim. älylasit, -kellot), biolaitteet (esim. aktiivisuusranneke), droonit (kauko-ohjattavat helikopterit ja augmentoidun todellisuuden/virtuaalimaailman laitteet jne.)
Savonlinnan normaalikoulussa varmistetaan laitekannan korkea taso resurssien puitteissa, riittävä määrä ja riittävän lyhyt kierto (esim. 25 % laitteista uusitaan vuosittain, koko laitekanta noudattaa pääsääntöisesti neljän vuoden kiertoa) sekä monipuolisuus huomioiden erilaiset tarpeet ja lähtökohdat. On tärkeää, että yliopistojen tietohallinnossa otetaan huomioon Savonlinnan normaalikoulun muusta yliopistosta poikkeava koululuonne ja sen merkitys tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Koulua ei näin voi sitoa laajoihin laite- ja järjestelmävalintoihin.
Kaikilla opettajilla pitää olla henkilökohtaiset laitteet, joilla he voivat ajasta ja paikasta riippumatta valmistella ja toteuttaa opetusta ja ohjausta sekä käyttää tietoverkon palveluita. Päätelaitteet liitetään tarvittaessa luokkatilojen muuhun tietotekniseen varustukseen. Opetustilojen pitää tukea pedagogiikkaa. Henkilökohtainen laite tarkoittaa ja edellyttää tässä yhteydessä mahdollisuutta hallita omaa laitetta ylläpito-oikeuksin. Lisäksi tarvitaan riittävää verkko-, laite- ja ohjelmistotukea. Opettajien laitehankintojen perusteena ovat oppilaitoksen pedagogiset linjaukset ja henkilökohtaiset tarpeet sekä soveltuvuus mm. aste- ja ainekohtaisten sovellutusten hyödyntämiseen ja kokeilemiseen. Savonlinnan normaalikoulu ei sitoudu yhteen käyttöjärjestelmään tai yhteen laitetoimittajaan, jos edellinen linjaus vaarantuu. Opetusharjoittelijoille ja opiskelijoille pitää antaa mahdollisuus tutustua eri käyttöjärjestelmiin ja teknisiin ratkaisuihin.
Laitteistoratkaisujen pitää mahdollistaa koulurakennuksen tilojen monimuotoinen ja joustava käyttö, jolloin mahdollistetaan tvt:n hyödyntäminen siellä, missä opetus kulloinkin tapahtuu ilman tarvetta erilliselle tilalle. Laitevalinnoissa pitää huomioida pedagogiset tarpeet eri ikäryhmillä ja opiskelun nivelkohdissa.

Savonlinnan normaalikoulun oppilaiden ja henkilökunnan käyttäjätunnus- ja kirjautumisjärjestelmiä eri palveluihin pyritään suoraviivaistamaan yhdessä emoyliopiston tietohallinnon kanssa. Tietohallintoa tiedotetaan harjoittelukoulun kehittämistehtävästä ja edelläkävijäroolista, jotka asettavat vaatimuksia koulun teknisille ratkaisuille. Savonlinnan normaalikoulun hallinnon, opetuksen ja oppijoiden erityistarpeet saatetaan yliopiston tietohallinnon tietoon ja huomioidaan yliopistojen tietohallinnon toiminnassa.

3.3 Oppimisympäristöt

Savonlinnan normaalikoulu valitsee tarpeittensa ja resurssien mukaisesti käyttöönsä verkkopohjaisia oppimisympäristöjä, joita voidaan käyttää opetuksessa ja opetusharjoittelussa. Lisäksi käytetään laajasti sosiaalisen median verkkopalveluja, jotka ovat käytettävissä myös hankkeiden ja muun yhteistyön työvälineinä. Savonlinnan normaalikoulu on joko suoraan tai eNorssi-yhteistyön kautta mukana hankkeissa, joissa kehitetään verkko-oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen opetuskäyttöä. Oppimisympäristöjä tulee kehittää huomioiden jatkuvasti muuttuvat vaatimukset ja mahdollisuudet.
Koulun tehtävänä on kasvattaa oppilaat tieto- ja innovaatioyhteiskunnan toimijoiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sosiaalisen median laajamittaista ja luonnollista hyödyntämistä niin opetustyössä kuin oppimisessakin. Oppimisessa hyödynnetään digitaalisia ympäristöjä ja oppimista tapahtuu kokonaisvaltaisesti oppiainerajoja ylittäen. Oppimisympäristö tukee yhteisöllistä oppimista ja oman osaamisen jakamista. Monimuotoisten medioiden huomioimista opetuksessa edellytetään myös opetusharjoittelijoilta.
Oppimisessa ja opetuksessa pitää pystyä hyödyntämään verkkoympäristössä toimivia avoimia yhteisöllisen oppimisen välineitä. Opettajien, oppijoiden ja opetusharjoittelijoiden tarvitsemat verkkopalvelut pitää toteuttaa teknisesti niin, että niihin pääsee vaivatta ja turvallisesti myös koulun ja yliopiston ulkopuolelta.
Sosiaalisen median toimintatavat (netiketti), käyttöön liittyvät yksityisyys- ja avoimuusmääritykset, tekijänoikeudet, tietoturva ja -suoja sekä laaja-alainen hyödyntäminen niin pedagogisessa kuin oman työn ja opetuksen hallinnassa, ovat hallussa. Ymmärretään myös pilvipalveluiden mukanaan tuomat tietosuoja- ja tietoturvauhat ja pidetään huolta, että salassa pidettävät tiedot eivät ole vaarassa levitä asiaankuulumattomille tahoille.

3.4 Tukitoimet

Lähtökohtana tukitoimissa tulee olla kolme toisiaan täydentävää näkökulmaa: tekninen, toiminnallinen ja pedagoginen tuki. Toimivaan tukirakenteeseen kuuluvat keskeisesti riittävä pedagoginen ja tekninen tuki, nopea ja tehokas ylläpito, etätuki- ja etäpäivystys (ns. helpdesk), vertaistukihenkilöt (oppilaat) sekä teknis-pedagoginen täydennyskoulutus.

Tvt-osaamisen kehittäminen ja tuen antaminen levitetään mahdollisimman laajalle. Koulussa työskentelee tvt-ammattilainen, joka vastaa koulun palveluiden, laitteistojen ym. käyttöönotoista, kehittämisestä ja ylläpidosta. Tämä henkilö myös jalkautuu arkeen opettajien, opetusharjoittelijoiden ja oppilaiden avuksi. Opettaja keskittyy pedagogiikkaan ja tvt-henkilö teknologian käytön jalkauttamiseen ja koulutuksiin. Koulussa on myös nimettyjä tvt-vastaavia, jotka kouluttautuvat muita opettajia enemmän. He jakavat tietämystään eteenpäin muille opettajille ja oppilaille. Jokaisesta luokasta valitaan myös vertaistuesta vastaavat oppijat. Nämä oppilaat auttavat muita oppijoita tvt-asioissa.

Helpdeskin taakkaa vähennetään kouluttamalla henkilökunta ja oppilaat mahdollisimman hyvin tvt-taidoissa, jotta he voivat tehokkaasti itsenäisesti tai vertaistuen avulla ratkaista mahdollisesti eteen tulevat ongelmat. Hyvät ja helposti saatavissa olevat ohjeet auttavat ongelmien ratkaisemisessa. Vertaistukiverkolle luodaan viestintäkanava keskinäiseen keskusteluun. Ohjeita ja käytäntöjä voidaan jakaa harjoittelukoulujen välillä. Lisäksi käytetään paljon jo valmiita materiaaleja. Kaikkea ei tarvitse luoda uudestaan. Viestintä helpdeskin kanssa voidaan käydä tikettijärjestelmän tai muun vastaavan sovitun järjestelmän kautta aina kun mahdollista. Etäyhteydet laitteisiin käyttöjärjestelmästä riippumatta edesauttavat toimintaa.

3.5 Resurssit

Savonlinnan normaalikoulun johdolla on yhdessä yhteistyöverkosto eNorssin ja koulun tvt-ryhmän kanssa keskeinen rooli tvt-strategian edellyttämien resurssien hankkimisessa ja kohdentamisessa, kehittämistoimien saattamisessa käytäntöön sekä henkilöstön tukemisessa, kannustamisessa ja innostamisessa. Tvt-strategian toteuttaminen edellyttää jatkuvaa resursointia niin laitteisiin, palveluihin kuin koulutukseenkin. Tvt-täydennyskoulutuksesta vastaa koulun oma ICT-ryhmä.

Savonlinnan normaalikoulun ICT-ryhmä laatii kehittämissuunnitelman käsillä olevalle TVT-strategialle toimien yhdessä yksikön johdon (ja muiden tarpeellisten tahojen) kanssa ja näin varmistaa strategian edellyttämien käytännön toimien toteutumista.

4. Arviointi

Käsillä olevan strategian kaudeksi on määritelty 2016 – 2018, mutta strategiaa tarkennetaan ja kehitetään myös strategiakauden aikana. Strategiaa arvioidaan vuosittain. Strategian liitteet kehittyvät jatkuvasti, ja niitä voidaan muuttaa ja täydentää strategiakauden aikana ilman, että strategia käy läpi erillisen hyväksymisprosessin.

5. Liitteet

Oppilaiden osaamistasot

Harjoittelukoulujen yhteinen ohjelmointipolku